Moni vaaratekijä ennakoi elämänlaadun heikkenemistä polven nivelrikossa

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan polven nivelrikkoa sairastavista tai sen riskiryhmään kuuluvista valtaosalla elämänlaatu säilyi vakaana kahdeksan vuoden seurannassa. Heikkenevä elämänlaatu oli yhteydessä useisiin vaaratekijöihin, kuten ylipainoon ja tupakointiin, ja heijasti myös hoidon tarvetta. PLoS ONE -lehdessä julkaistut tulokset voivat auttaa tunnistamaan varhaisesta hoidosta hyötyviä potilaita.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja yksi yleisimmin toimintakykyä rajoittava sairaus. Nivelrikon perimmäistä syytä ei vielä tunneta, mutta sille altistavat erityisesti ikääntyminen, ylipaino ja nivelvammat. Jopa yli kymmenen prosenttia yli 60-vuotiaista kärsii nivelrikosta. Yhteiskunnalle nivelrikko aiheuttaa kustannuksia tekonivelkirurgian, sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kautta. Sairastuneelle merkittävimmät haitat ovat nivelkipu, toimintakykyrajoitteet ja terveyteen liittyvän elämänlaadun heikentyminen. Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan yksilön kokemusta omasta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu erilaisia polven nivelrikon potilasalaryhmiä, jotka eroavat toisistaan kivun ja toimintakyvyn kehityskulun suhteen sairauden edetessä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksia potilailla, joilla oli lievä tai keskivaikea polven nivelrikko tai polven nivelrikon vaaratekijöitä. Elämänlaatua mallinnettiin tilastollisella kehityskaarimenetelmällä, jolla voidaan tunnistaa samankaltaisesti oireilevia potilasalaryhmiä. Tutkittavat luokiteltiin elämänlaadun kehityskaariryhmiin kahdeksan vuoden seurannassa tapahtuneiden elämänlaadun muutosten perusteella. Lisäksi mallinnettiin tilastollisesti potilaskohtaisten vaaratekijöiden, tekonivelleikkausten ja kipulääkkeiden käytön yhteyttä elämänlaadun kehityskaareen.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista elämänlaadun kehityskaariryhmää. 62,9 prosenttia tutkittavista kuului ryhmään, jossa elämänlaatu säilyi lähtötilanteeseen nähden vakaana. 17,1 prosentilla elämänlaatu oli hitaasti heikkenevä, 9,5 prosentilla nopeasti heikkenevä ja 10,4 prosentilla elpyvä lähtötilanteen elämänlaatuun nähden.

Naissukupuoli, ylipaino, tupakointi, polvikipu ja alhainen tulotaso olivat yhteydessä nopeasti heikkenevään elämänlaatuun. Nopeasti heikkenevän elämänlaadun kehityskaariryhmään kuuluvista 8,2 prosenttia, hitaasti heikkenevän elämänlaadun ryhmästä 4,8 prosenttia ja vakaan elämänlaadun ryhmään kuuluvista vain 1,4 prosenttia joutui seurannan aikana polven tekonivelleikkaukseen.

Kipulääkkeiden käyttö oli vähäisintä vakaan elämälaadun kehityskaariryhmässä, johon kuuluvista 22–32 prosenttia käytti seurannan aikana kipulääkkeitä. Muissa ryhmissä kipulääkkeiden käyttäjiä oli 29–45 prosenttia.

Tulosten perusteella elämänlaadun kehityskulku nivelrikossa vaihtelee potilasryhmittäin ja potilaan kokema elämänlaatu heijastaa hoidon tarvetta. Nämä havainnot voivat auttaa tunnistamaan nivelrikkopotilaita, joiden elämänlaatu on vaarassa heikentyä ja jotka voisivat hyötyä varhaisvaiheen hoidosta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös terveystaloudellisissa selvityksissä. Potilaiden omaan arvioon terveyteen liittyvästä elämänlaadusta tulisi tutkijoiden mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Pitkäaikaissairauksissa potilaan elämänlaadun mittaaminen antaa tärkeää tietoa muun muassa hoitomenetelmien vaikuttavuudesta.  

Tutkimus toteutettiin osana Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan ja farmasian laitosten tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimuskokonaisuutta ja siinä käytettiin yhdysvaltalaisen polven nivelrikon seurantatutkimuksen Osteoarthritis Initiativen aineistoa. Yhteistutkimuksen tavoitteena on yhdistää elämänlaatuennusteet sovelletun fysiikan laitoksella kehitettävään laskennalliseen malliin, jolla voidaan ennustaa potilaan polven nivelrikon etenemistä.

Lisätietoja:

Soili Törmälehto, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 757 4695, soili.tormalehto (a) uef.fi

Emma Aarnio, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 833 7652, emma.aarnio (a) uef.fi

Jari Arokoski, professori, Helsingin yliopisto ja HUS, p. 050 428 7901, jari.arokoski (a) hus.fi

Tutkimusartikkeli:

Törmälehto S, Aarnio E, Mononen ME, Arokoski JPA, Korhonen RK, Martikainen JA. Eight-year trajectories of changes in health-related quality of life in knee osteoarthritis: Data from the Osteoarthritis Initiative (OAI). PLoS One. 2019 Jul 19;14(7):e0219902. doi: 10.1371/journal.pone.0219902. eCollection 2019.